Opiskelua & uravalintoja

| On
elokuuta 20, 2017
Yhteishaku häämöttää taas edessäpäin ja onkin tullut aika pysähtyä miettimään mahdollisia uravalintojani. Eihän siitä kauan ole kun lähihoitajaksi valmistuin, mutta vielä vähemmän aikaa on kulunut siitä kun tajusin etten kyseistä työtä voi tehdä. (Oikean käteni sormien pienimmissä hermoissa on jotain ongelmaa joka aiheuttaa milloin tuntopuutoksia ja milloin hermosärkyä sormiini. Ajan kuluessa ongelma alkoi ilmetä myös vasemmassa kädessä. Lisäksi ranteeni eivät kestä minkäänlaista kuormitusta jota lähihoitaja työssään kohtaa).
Puntaroin kyllä jonkin aikaa alanvaihtoa, mutta surullinen totuus on se ettei mikään toinen ala kiinnosta. Ainoastaan hoitotyö. Näin ollen ajattelin kouluttautua samalla alalla, mutta vähemmän kuormittavaan ammattiin. Pitkäaikainen unelmani ensihoitajan koulutuksesta on näin ollen unohdettava. Luulen että ensisijainen valintani tällä hetkellä on sairaanhoitajan ammatti (sehän riippuu paljon työpaikasta miten paljon sairaanhoitaja joutuu nostelemaan työssään, joten siksi uskaltaisin tähän kouluttautua. Toinen hakuvalintani on sosionomi, joka kuulostaa vielä todella tylsältä omaa persoonaani ajatellen, mutta ainahan voi yrittää hakea ja päättää jos tulee valituksi).

Näin ollen keskityn kuukauden ajan pänttäämään tuleviin kokeisiin ja pidän peukut todella korkealla ilmassa että opiskelupaikan saisin. Toisaalta jos se ei nyt syksyn aikana käy toteen niin ei sen niin väliä, koska mietin tässä samanaikaisesti muuttoakin. Luulen että vuodenvaihteessa olen enemmän myös selvillä siitä mitkä ovat asumis-, opiskelu- ja työkuvioni.


Aion luultavasti hahmottaa vielä erikseen ne elämän osa-alueet joilla on tapahtumassa muutoksia (työ & opiskelu, asuminen, tavoitteet jne.)
Palaan siihen kuitenkin vasta sitten kun olen itse asioissa hieman enemmän perillä ettei päivitys mene turhaksi jossittelemiseksi.

Lopuksi vielä haluan ohimennen sanoa päivityskatkosta joka tässä vallitsi useamman kuukauden. Syy oli yksinkertaisesti tietokoneeni joka sanoi yllättäen itsensä irti tästä maailmasta. Aikaa ja hermoja tarvittiin että sain mokoman taas toimimaan, mutta lopulta sekin onnistui.