Fitness 24 Seven

| On
marraskuuta 29, 2017
Päätin liittyä saliketju Fitness 24 Seveniin ja on pakko sanoa että kyseisessä salissa eniten ilahduttavat mahdollisuus treenata oman aikataulunsa mukaan sekä naisille tarkoitetussa tilassa. Itse pääsen treenaamaan vain aikaisin aamusta enkä aina jaksa katsella tuijottelevia miehiä, joten tämän takia valitsin Fitnessin salin. Pari vuotta aiemmin kävin Gogo Expressillä, mutta oman alueeni sali on niin tuhottoman täynnä porukkaa, että ihmiset kirjaimellisesti jonottavat laitteille.

Vaikka yritän saada jonkinlaisen elämäntaparemontin aikaiseksi - en kuitenkaan tee sitä suuruudenhulluuksissani. En siis aio urheilla hullunlailla viikon jokaisena päivänä, laskea kaloreita tai tavoitella fitnessvartaloa. Aion noudattaa neuvoa kaikkea kohtuudella.

Tavoitteenani on tietenkin tiputtaa muutama ylimääräinen kilo, mutta sitäkin enemmän toivon kaventuvani sieltä sun täältä. Lisäksi tahdon parantaa peruskuntoani niin ettei pieni juoksulenkki saisi aikaan oksennusrefleksiä.
Tahtoisin sanoa että suuntaan salille ihan liikkumisen ilosta, mutta asia ei ole ihan noin. Tällä  hetkellä suuntaan salille siksi että löytäisin sen innon alkaa liikkua. Olen päivittäin erittäin väsynyt ja lisäksi yli 10 vuotta vaivannut selkäni saattaisi alkaa voimaan paremmin, jos hieman vahvistaisin sitä.


Jotta kiinnostus treenaamiseen pysyisi tarpeeksi korkealla, oli tietenkin pakko hankkia uudet treenikamppeet projektia tukemaan.
Ihan ensimmäisenä ihastuin Puman laukkuun, joka oli aivan pakko saada. Lisäksi se oli vielä -30% alennuksessa ja vieläpä viimeinen kappale! Laukkua oli myös kultaisena, mutta siitä en pitänyt lainkaan.
Toinen rakkaudenkohteeni ovat So Whatin tennarit jotka olivat yllättäen myös tarjouksessa. Aivan kuin universumi yrittäisi kertoa että nyt on tosiaan pakko aloittaa kuntosalilla hikoilu!

Jouluvalmistelut melkein suoritettu~~

| On
marraskuuta 22, 2017
Alkaa pikkuhiljaa olla sellainen olo, että olen tämän vuoden lahjarumbasta selviytynyt kunnialla. Normaalisti siirrän kaikkea lahjoihin liittyvää aina sinne joulukuun puoliväliin saakka, mutta tällä kertaa sain homman jo tehtyä. Lokakuun lumisade tosiaan sai aikaan pienen energiapiikin jonka ansiosta sain lahjat, kuusen sekä koristeet hankittua.


Meillä joulu on aika vaatimaton, koska juhlijoita on vain taloudessamme asuvat. En ole koskaan ollut juhlinut joulua suvun kanssa tai edes käyden isovanhempien luona. Omassa lapsuudessani opittu tapa juhlia perheen kesken on siis tiukassa (perhe lapsuudessani tarkoitti lisäkseni äitiä ja siskojani).
Nyt kun itselläni ei enää äitiä ole, eivätkä miehen vanhemmat ole Suomessa niin juhlijamäärä on tipahtanut kolmeen. Meitä on siis minä, mieheni ja tyttäreni.

Tietenkään juhlijamäärällä ei ole väliä, sillä kukin viettää joulun niiden kanssa jotka silloin tahtoo lähelleen. Tietenkin toivon näkeväni myös siskoni saman jouluisen katomme alla, mutta meidän joulunviettomme päättyi äitimme lähdön myötä. Viime vuonna päätin joulua alkaa taas juhlia ihan tyttäreni takia. Olinhan pitänyt jo suunnilleen 6 vuoden tauon ja tammikuussa 4 vuotta täyttävä tyttöni ymmärtää kyllä mikä joulu on ja milloin joulupukki tulee.


Marraskuu päättyy ensiviikolla ja tehtävä- listallani on vielä kaksi tärkeää asiaa suoritettavana: jouluvalot ja tyttären joulukalenterin hankinta (jonka tosin olen jo löytänyt, mutta vielä pitäisi se käydä ostamassa).
Mitä jouluvaloihin tulee, sellaisia en edes omista. Olisin tahtonut sellaisen kauniin tähden roikkumaan olohuoneen ikkunaan, mutta koska olen todella surkea näissä asioissa - en usko että tulen sitä tähteä ikinä saamaan. Läheisin ystäväni on todella näppärä rakennus- ja asennuspuuhissa, joten hänen hihaansa tässä pitäisi lähteä nykimään jos jonkun valon ikkunaamme kuvittelen saavani.

Miten muiden jouluvalmistelut sujuvat? Aiotteko juhlia suuremmalla vai pienemmällä porukalla?

Joulukuusta hankkimassa

| On
marraskuuta 02, 2017
Lokakuussa saatiin ensimmäisen kerran mahtava määrä lunta ja siinä samalla huomasin ensimmäisen kerran 7 vuoteen että olen hieman innoissani tulevasta joulusta. Olen aiemmin blogissakin kuuluttanut miten joulu imee energiani nollaan jo pari kuukautta ennen joulukuuta, joten oli todellinen yllätys huomata miten nyt odotankin joulua.
Lokakuun lumentulo sai aikaan myös todellisen virtapiikin, jonka seurauksena aloin etsiä joulukuusta. En ole koskaan aiemmin kuusta ostanut, mutta tiesin heti minkälaisen tahtoisin. En ole koskaan ymmärtänyt valkoisia kuusia, joten tottakai tilasin perinteisen vihreän. Lisäksi ajatuskin siihen ripustettavista valoista alkoi ahdistamaan kun edes muistelenkin lapsuudestani sitä kuinka äitini inhosi tuota hommaa. Näin ollen tilasin lopulta sellaisen kuusen jossa oli LED-valot valmiina.

Sisustuskauppa tarjosi juuri sellaista joulukuusta jonka olin jo mielessäni kuvitellut. Korkeutta on 150cm, mutta kun siihen lisätään latvatähti sekä näyttävät koristeet, on lopputulos varmasti oikein komea.
Tuntui kyllä hieman hassulta tilata joulukuusi jo lokakuussa, mutta oli sellainen olo että kannattaa tilata vielä kun joulufiilis on korkealla.

Ensiviikolla suuntaamme ystäväni kanssa hankkimaan joulukoristeita ja se lisää joulumieltäni entisestään. Toivottavasti joulukuusta on sitten tulossa todella luminen, sillä viimevuonna oli taas musta joulu.

Opiskelua & uravalintoja

| On
elokuuta 20, 2017
Yhteishaku häämöttää taas edessäpäin ja onkin tullut aika pysähtyä miettimään mahdollisia uravalintojani. Eihän siitä kauan ole kun lähihoitajaksi valmistuin, mutta vielä vähemmän aikaa on kulunut siitä kun tajusin etten kyseistä työtä voi tehdä. (Oikean käteni sormien pienimmissä hermoissa on jotain ongelmaa joka aiheuttaa milloin tuntopuutoksia ja milloin hermosärkyä sormiini. Ajan kuluessa ongelma alkoi ilmetä myös vasemmassa kädessä. Lisäksi ranteeni eivät kestä minkäänlaista kuormitusta jota lähihoitaja työssään kohtaa).
Puntaroin kyllä jonkin aikaa alanvaihtoa, mutta surullinen totuus on se ettei mikään toinen ala kiinnosta. Ainoastaan hoitotyö. Näin ollen ajattelin kouluttautua samalla alalla, mutta vähemmän kuormittavaan ammattiin. Pitkäaikainen unelmani ensihoitajan koulutuksesta on näin ollen unohdettava. Luulen että ensisijainen valintani tällä hetkellä on sairaanhoitajan ammatti (sehän riippuu paljon työpaikasta miten paljon sairaanhoitaja joutuu nostelemaan työssään, joten siksi uskaltaisin tähän kouluttautua. Toinen hakuvalintani on sosionomi, joka kuulostaa vielä todella tylsältä omaa persoonaani ajatellen, mutta ainahan voi yrittää hakea ja päättää jos tulee valituksi).

Näin ollen keskityn kuukauden ajan pänttäämään tuleviin kokeisiin ja pidän peukut todella korkealla ilmassa että opiskelupaikan saisin. Toisaalta jos se ei nyt syksyn aikana käy toteen niin ei sen niin väliä, koska mietin tässä samanaikaisesti muuttoakin. Luulen että vuodenvaihteessa olen enemmän myös selvillä siitä mitkä ovat asumis-, opiskelu- ja työkuvioni.


Aion luultavasti hahmottaa vielä erikseen ne elämän osa-alueet joilla on tapahtumassa muutoksia (työ & opiskelu, asuminen, tavoitteet jne.)
Palaan siihen kuitenkin vasta sitten kun olen itse asioissa hieman enemmän perillä ettei päivitys mene turhaksi jossittelemiseksi.

Lopuksi vielä haluan ohimennen sanoa päivityskatkosta joka tässä vallitsi useamman kuukauden. Syy oli yksinkertaisesti tietokoneeni joka sanoi yllättäen itsensä irti tästä maailmasta. Aikaa ja hermoja tarvittiin että sain mokoman taas toimimaan, mutta lopulta sekin onnistui.

Kampauspöytä

| On
huhtikuuta 15, 2017
Jo pitkän aikaa hermojani on raastanut jatkuva epäjärjestys, joka vallitsi meikkien ja muiden kauneudenhoito tilpehöörien keskuudessa. Jotenkin vain oli niin tavattoman ärsyttävää kuinka meikkini lojuivat tuhottoman monessa eri meikkipussissa ja hiustuotteet olivat milloin missäkin. Puhumattakaan meikkisiveltimistä, jotka eivät lainkaan pitäneet kylpyhuoneen kosteudesta.

Niinpä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tilata kampauspöydän. Ainoana kriteerinä oli että siinä olisi tarpeeksi laatikoita. Rakastuinkin samantien Ikean kampauspöytään, vaikka ovaalin muotoinen peili ensin arvellutti. En osaa sanoa miksi.


Pöydän päällä on kaksi pientä laatikkoa, joista toisessa on nyt käytössä olevat meikkini ja toisessa puolestaan piilottelevat hiuspuuterit. Meikkisiveltimet löysivät paikkansa Ikean suloiseen purkkiin, joten kosteus-ongelmaa ei enää ole. Myös hajuvedet ovat nyt mukavasti esillä, sillä aiemmin ne lymyilivät lipaston kätköissä.

Pöydän edessä oleva sininen rahi on väliaikainen ratkaisu, sillä en tunnu keksivän minkälaisen tuolin siihen tilalle hankkisin. Muutamia eri vaihtoehtoja on tullut katseltua, mutta mitään en ole vielä päättänyt. (Jotenkin vain tahtoisin rahista eroon pikapuoliin, sillä yksi kissoistani on ottanut sen suosikki nukkumapaikakseen ja päällystää mokoman aina karvoilla.)





Pöydän alapuolella on vielä suuri laatikko, joka on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäiseen lokeroon sulloin meikit joita olen hamstrannut enemmän kuin yhden kappaleen, mutta jollainen on jo käytössä (eli sellainen löytyy pienemmästä laatikosta). Toisessa lokerossa on meikit joita käytän epäsäännöllisesti, kuten huulipunat, -kiillot, aurinkopuuteri jne. Kolmannessa lokerossa on piilolinssit, ylimääräiset kammat (olen valitettavasti ottanut tavakseni katkaista niitä pienin väliajoin) sekä suoristusrauta.

Tilaa kampauspöydässä on mielestäni juuri sopivasti, eikä yhtään liian vähän/paljon. En käytä kihartimia tai muita hiusrautoja kuin suoristajaa niin se löysi hyvin paikkansa laatikosta.

Värejä & tunnelmaa tauluilla

| On
huhtikuuta 08, 2017
Päätin tässä hiljattain tilata hieman piristettä makuuhuoneeseen (no kuulostipa rivolta?) ja aloin tutkimaan desenion verkkosivuja. Toiveena oli löytää tyyliini sopivat julisteet, jotka kuitenkin sopisivat yhteen makuuhuoneen muun ilmeen kanssa, eivätkä näin ollen suoraan hyppäisi kasvoille.
Ei ollut oikeastaan väliä olisivatko julisteet värittömiä vai värillisiä, tekstillisiä vai kuvitettuja.. Päädyinkin siis selailemaan deseniolla pitkäksi aikaa, sillä liian ihania töitä siellä on.

Desenio toimittaa tuotteet erittäin nopeasti ja paketin sainkin 3 päivän sisällä. Lisäksi tein tilaukseni lauantaina, joten oli yllättävää että putiikki oli aktiviinen myös viikonloppuna.
Käärön lopulta saatuani julisteet pääsivät erikseen hankkimiini kehyksiin, jotta lopputulos olisi vielä näyttävämpi. Olen aina tykännyt kehystää julisteita, joten tämä lopputulos ei tullut yllätyksenä.



Julisteina tiger in paradise ja born to stand out. Koko 30 cm x 40 cm. En suoranaisesti välitä tekstitauluista, koska ne ovat jotenkin niin old school, mutta tämä kuitenkin jäi puhuttelemaan. Saan turhan usein ottaa jollakin tavalla kantaa omaan tyyliini ja selittämään miksi pukeudun niin kuin pukeudun. Tai miksi hiukseni ovat kuten ovat. Itsekseni usein mietinkin että miksi kaikkien täytyy olla samanlaisia ja mahtua siihen yhteen tiettyyn muottiin. Miksi ihmeessä yrittäisin sopeutua- tai tunkea itseäni johonkin tiettyyn malliin jonka muut ovat päättäneet olevan ns. normaali?

Koska tykkään tehdä asiat omalla tavallani, päätin sitten tilata tämän julisteen tekstikammostani huolimatta. Halusin nimenomaan tilata julisteet jotka puhuttelevat itseäni tai muuten jäävät mieleeni.
No mitä tiikeristä on sanottavaa? Oh well, ruudun takana näpyttelee kissaihminen. Ja julisteen värit.. me likes.


Aluksi olin suunnitellut ostavani tauluhyllyn, mutta jotenkin ehdin jo tottua siihen että taulut ovatkin tuossa sängynpäädyn päällä. Voi olla että paikka vielä muuttuu, mutta tällä hetkellä ne sopivat tuohon.
Ja jos jollekin desenio on aivan uusi juttu niin kerrottaneen siitä lyhyesti. Eli verkkokauppa tarjoaa seinätaidetta julisteista kehyksiin, listoihin ja erilaisiin kiinnikkeisiin. Julisteet painetaan laadukkaalle paperille useammassa eri koossa. Aiheita julisteisiin on myös useita, kuten muoti, luonto, hyönteiset & eläimet, grafiikka.. jne.
Julisteilla on myös edullinen hinta, joten lihavaa kukkaroa ei näiden tilaamiseen tarvita.

DIY: Hiusten liukuvärjäys osa 1

| On
huhtikuuta 04, 2017
Tämän postauksen kuvien laatu voi olla hieman rakeinen johtuen siitä että ne otettiin yöllä 21-24 välissä, nopeasti kännykällä sohaisten sillä keskityin enemmän ainoastaan diy -projektiin.

Aloitimme siskoni kanssa hiusteni liukuvärjäys -projektin. Hiukseni ovat olleet kokomustat viimeiset 15 vuotta, eikä niitä ole koskaan vaalennettu. Emme osanneet arvata miten hiukseni reagoisivat vaalennukseen ja pohjaväriin, joten olimme todella skeptisiä.

Ensimmäisenä vaiheena oli levittää latvoihin Cybershopissa myytävää Herman's Amazing Activator värinpoisto ja vaalennusainetta. Pullo sekä jauhe olivat yhdessä hyvin riittoisia ja suoraan sanottuna tujua tavaraa. Latvat tosiaan vaalenivat ensimmäisellä vaalennuksella niin että ihan hämmästyin. Aineen vaikutettua tunnin verran, pestiin se pois ihan vain shampoolla.


Tällainen tulos saavutettiin ensimmäisellä vaalennuksella ja laitoimme heti uuden satsin perään ihan varmuuden vuoksi. Tulos näytti mielestäni lupaavalta sillä todella harva vaalennusaine tuntuu tepsivän mustiin hiuksiin.


Seuraava vaihe oli levittää Cybershopin Herman's Amazing Silver Veronica White shokkiväriä. Aine saa vaikuttaa hiuksissa ohjeen mukaan 15-30 minuuttia tai kauemmin, riippuen kuinka intensiivisen lopputuloksen haluaa. Itse annoin värin vaikuttaa 45 minuuttia ennen kuin pesin sen pois. Hoitoaineen käyttö on tässä projektissa kielletty, koska väri itse sisältää hoitoainetta ja hoitaa hiusta.


Kolmas vaihe oli levittää hiuksiin haluttu hiusväri. Olin aiemmin päättänyt ostaa Colorissimon kestovärin, mutta haluamani väri oli loppunut. Tästä johtuen kokeilimme Herman's Amazing Sylvia Silver shokkiväriä ensin jotta saisimme vaalennuksen tehtyä.
Harmaa väri pitäisi laittaa vasta muutaman päivän kuluttua jotta pohjaväri ehtisi vaikuttaa ja jämähtää hiuksiin. Aika kuitenkin loppui kesken koska matkustin tätä hommaa varten siskoni luokse Poriin. Niinpä väri laitettiin seuraavana päivänä, vaikka olikin täysin selvää ettei se jää tummiin hiuksiini. Ei sen kuitenkaan väliä, koska sain hiuksiani vielä vaaleammiksi.


Tältä hiukseni näyttävät tällä hetkellä ja muutaman hengähdyspäivän jälkeen alan vaalentamaan niitä lisää. En nyt sentään millään noin vahvalla aineella kuin tuo Hermans Amazing Activator, koska hiusteni latvat ovat nyt todella karheat. Hiuksiani ei siis ole ennen vaalennettu, mutta tottakai tuollainen myrkky tappaa hiuksia. Ei siis muuta kuin kaikenlaiset mönjät päähän tukkaa ravitsemaan!

Tässä värjäyshaasteen ensimmäinen osa ja vielä loppuun tuotteet joita hiuksiini laitoin.



Vinkkejä saa tietty antaa tähän projektiin liittyen! :)

life is too short to have boring hair

| On
maaliskuuta 24, 2017
Olen vihdoinkin saanut valtavan älynväläyksen hiuksiini liittyen. Älynväläyksen, jonka sain ihan ajattelematta hiuksiani sen kummemmin. Älynväläyksen, joka ei ole poistunut mielestäni sen jälkeen kun se kerran pomppasi aivokoppaani. Älynväläyksen värjätä hiusteni latvat harmaiksi.

Miksi olen näin kamalan innoissani, vaikka harmaa hiusväri on ollut suosiossa jo hyvinhyvinhyvin pitkään? No siitä simppelistä syystä, että hiukseni ovat olleet mustat viimeiset 15 vuotta. Värjäsin tukkani mustaksi joskus ylä-asteella ja siitä asti olen vannonut mustan nimeen.
En voisi edes kuvitella värjääväni hiuksiani niin etteikö niissä olisi valtaosa mustaa. Lisäksi olen hyvin kriittinen (sekä kaavoihin kangistunut), joten itseäni miellyttäviä ideoita on todella hankalaa saada tai toteuttaa.


Harkitsin joskus aiemmin latvojeni värjäämistä punaisiksi, mutta ehdin kyseenalaistaa idean jo ennen sen toteuttamista. Toinen ajatus oli värjätä latvat vaaleiksi, mutta väri ei tarttunut ja rupesin sitäkin kyseenalaistamaan.
Tottakai nytkin epäluulo nostaa rumaa naamaansa, mutta tuntuu kuin luonteelleni tyypillistä olisi kaiken uuden kammoaminen. Tykkään kokeilla kaikkea erilaista ja erilaisuus kyllä näkyy ulkomuodossani, mutta loppupeleissä olen kaavoihin kangistunut tylsimys. En vain ihan hoksannut että minkälaisessa mittasuhteessa.

Yritän viikon sisään toteuttaa tätä projektia ja siitä saadaan sitten erillinen postaus.

It's just the (new) beginning..

| On
maaliskuuta 23, 2017
Mua jotenkin inhottaa tehdä tällainen välipostaus omista kuulumisista, kun tuntuu että lässytän aina yhtä ja samaa. Mutta toisaalta enpä ole tehnyt tätä pitkään aikaa, kun blogissa vallitsi syvä hiljaisuus ja suurimman osan aikaa hakkasin vain päätäni seinään yrittäessäni skarpata itseäni.

Blogin sisällöstä se, että aloitin bloggeriin kirjoittamisen muistaakseni Egyptissä tai hieman ennen sitä, eli suunnilleen 6 vuotta sitten. Kirjoitin paljon matkustaessani, jonka jälkeen kirjoittelin Suomeen palaamisesta, muuttamisesta, Romin saapumisesta Suomeen  ja hänen sopeutumis-prosessista.
Tämän lisäksi suuri muutos oli yllätävä raskaus, jota seurattiin suhteellisen tiiviisti. Sitten aloitin lähihoitajan opinnot ja viikko sen jälkeen syntyikin vauvamme. Se olikin sitten todella hektistä aikaa koliikin ja vanhemmuuden takia. Oli uusia asioita opittavana ja kosolti vaikeuksia ja niskassa opinnot.
Kaiken tämän tiimellyksessä hukkasin punaisen lankani, eli ajatuksen siitä mistä oikeasti tahtoisin kirjoittaa.

Pitkän aikaa raaputtelin elämäni muutoksista ja sitä asiaa vain tuli ja tuli. Samalla se kaikki oli kuitenkin tylsää arkea. Missä kaikki hohto?

Päätin muuttaa blogini ulkoasun, osoitteen ja nimen siksi että tämä olisi lähinnä jonkinlainen stoppi tai herätys. En enää kirjoittelisi perhe-elämästä, lapsen kasvamisesta (kun hänkin on jo 3 vuotias).. Nyt haluaisin todellakin keskittyä ihan vain itseeni ja kirjoittaa siitä mitä minulle kuuluu. Mitä teen, mihin tuhlaan aikani ja rahani sekä kuinka elämäni tietyillä osa-alueilla menee. Blogiini on kuulunut jo pitkän aikaa liian usea henkilö ja nyt se saa loppua.
Tottakai kirjoittelen myös samoja arkisia asioita, mutta enemmän omasta perspektiivistä kuin siitä miten elämä kokonaisuudessaan on musta aukko ja arki mättää.

Suurena muutoksena blogissani on, että kaikki vanhat postaukset on poistettu, jotten toistaisi samaa vanhaa kaavaa, vaan aloittaisin tosiaan ihan puhtaalta pöydältä.

P.S. Ei mitään käryä miksi blogini loppuu .nl -kirjaimiin.. Vielä eilen se oli .fi

If you were to write a story with me in the lead role, it would certainly be... a tragedy

| On
helmikuuta 03, 2017
Kerro itsestäsi jokin omituinen fakta?
Olen varsinainen siivousfriikki. En osaa olla lainkaan paikallani edes yöllä tai muuten väsyneenä, vaan alan siivoamaan kellonajasta riippumatta. Usein pyyhin pölyjä, vien roskat tai järjestän vaatehuonetta kello 3 aikaan yöllä. Usein tylsyydestä kärsiessäni alan siivoamaan jopa toisen kerran. 

Suosikki vaatemerkkisi?
Jawbreaker, DropDead ja Living Dead Souls pomppaavat ensimmäisinä mieleen.

Suosikki värisi?
Musta ja violetti.

Miten kuvailisit tyyliäsi ja persoonaasi?
Tyylini on rento, mutta rock-henkinen. Usein saan kuulla tyylistäni poimittuna kysymyksenä pidänkö metal-musiikista, koska ulkomuotoni kielii raskaasta musiikkimausta. :___DD Olen todella uskollinen omalle tyylilleni ja siihen kuuluvat aina pillihousut, erilaiset mustat paidat, Converset ja tupeeratut hiukset. Pieniä naisellisia vivahteita saattaa toisinaan tipahtaa mukaan asusteiden muodossa. Olen hyvin rakastunut Juicy Couturen ja Guessin laukkuihin.

Mielestäni on tärkeää että persoonani muutenkin välittyy pukeutumisestani. Usein ihmiset saavat negatiivisen ja hieman hyökkäävän ensivaikutelman, mutta lopulta se pehmeämpi puoleni alkaa välittyä jahka porukka uskaltautuu juttelemaan. Pukeutumisellani olen aika usein saanut hälläväliä -asenteeni välittymään yhteen jos toiseen asiaan. Pukeudun omalla tavallani, eikä muiden hyväksynnällä ole väliä.

Millaista musiikin on mielestäsi oltava?
Musiikin on tultava kovaa ja korkealta! Metal, rock ja heavy-musiikki ovat kaiverrettuina sieluuni, mutta toisinaan mielialasta riippuen uppoaa kesympikin musiikki. 

Noloin hetki joka sinulle on hetkeen sattunut?
Jaa... Aika harvoin päädyn itseäni nolaamaan. Luultavasti viimeksi selitin kaikki mahdolliset turhat ja yksityiset asiat vieressäni seisovalle ventovieraalle kun luulin jutelleeni kaverilleni. 

Mitä et voi lainkaan sietää?
Tällä hetkellä asuttamassani kerrostalossa on menossa 4 kuukauden mittainen julkisivuremontti.. Asiaa ei helpota lainkaan se että työmiehet aloittavat jumalattoman mekkalan jo aamulla kello 7. 

Millä kolmella sanalla itseäsi kuvailisit?
Materialisti, stressaaja, ailahteleva.

Bros over hoes?
No, päätellään ihan siitä että kaverina ja ystävänä olen hyvä tyyppi (luotettava, aina tukena jne.) mutta kumppanina jotain aivan järkyttävää. Luulen ettei mua olla luotu parisuhteeseen.

Mitä arvostat ihmisissä?
Rehellisyyttä, rehellisyyttä ja edelleen sitä rehellisyyttä. Kykyä puhua asioista suoraan. Inhoan sitä kuinka joiltain ihmisiltä on kaivamalla kaivettava tietoa ulos. Tälläkin hetkellä yksi kavereistani on ollut selvästi katkera melkein 3 viikkoa, mutta ei kykene sanomaan asiasta päin kasvojani. Saatika edes viestillä. Toisin sanoen en voi sietää kuinka ihmiset jättävät asiat roikkumaan, vaikka sen tekeminen voisi romuttaa koko ihmissuhteen. Eli en voi kuin painottaa sitä kuinka rehellisyys ja suorasukaisuus ovat arvostamiani piirteitä. Sarkastinen huumorintaju on iso plussa.

Mitä musiikkia kuuntelet?
Nopeasti muutama heitettynä: Rammstein, Bring Me The Horizon, Apulanta, Adept, Atreyu, Emigrate, Get Scared..
Nykyisin vähemmällä kuuntelulla ovat Girugamesh, the Gazette, Muse, Dead by April, Falling in Reverse, Mindless Self Indulgence, Escape the Fate, Red, Bullet For My Valentine..

Unelmamiehet top 3?
Helpompi olisi heittää top 5, mutta sanotaan että Luke Evans, Tom Hiddleston sekä Eddie Redmayne ovat tällä hetkellä villien päiväunieni kohteina. ♥_____

3 vuotiaan synttärijuhlat

| On
tammikuuta 31, 2017
Pikkutyttöni täytti 19. tammikuuta huimat 3 vuotta! Syntymäpäiviä kuitenkin juhlittiin melkein 2 viikkoa myöhässä koska olin kaiken kaavaillut ihan vieraiden aikataulujen mukaan. Koska tyttömme on vielä näin pieni - päädyimme juhlimaan läheisimpien ihmisten kesken, johon kuului pääasiassa perhe, läheisimpiä ystäviä ja näiden mahdolliset lapset.



Kaverini oli hankkinut salassa ihanan moussekakun, jonka päällä luki synttärisankarin nimi hieman arabialaisempaan muotoon väännettynä. Pikkuseikat sikseen - kakku oli erittäin hyvää!



Juhliin yritin parhaani mukaan väsätä jotakin tarjottavaa (siitä huolimatta kuinka paljon leipomista ja kaikkea ruoanlaittoa inhoankaan) ja lopputuloksena oli simppeli synttärikakku, persikka-rahkapiirakka, rocky roadeja sekä muuta hieman pienempää naposteltavaa.

En rupea tässä vaiheessa tyttömme lahjoja esittelemään, vaikka niihin onkin kulunut paljon aikaa ja vaivaa, sekä muutaman diy -projektin. Tyydynkin vain kauhistelemaan ääneen sitä kuinka nopeasti pikkuisesta on kasvanut iso tyttö. ^__^

Eli paljon onnea vielä ihanalle pallerollemme~~!